Romantisismo a aparesé na fin di siglo diesocho i a sigui influensiá movementunan artístiko i intelektual durante henter siglo diesnuebe na Oropa i Merka. El a desaroyá komo un reakshon kontra Iluminashon su énfasis riba rason i òrdu. Alternativamente, romantisismo a priorisá emoshon, imaginashon, i eksperensia personal komo formanan fundamental di komprondé mundu. Ademas, e movementu tabata enkurashá kreatividat individual i e búskeda di libertad personal. E idealnan aki despues a inspirá movementunan di vanguardia (franses:avant-garde) den siglo binti.
Romantisismo tabata un movementu amplio i diverso ku a abarká literatura, músika, arte visual i arkitektura. E movementu tabata oponé e konformashon rígido di neoklasisismo, ku tabata dominá institushonnan akadémiko e tempu ei, i en bes di esei a promové originalidat, inspirashon i imaginashon. Segun ku industrialisashon a progresá, hopi romantisista a buska pa reafirmá e konekshon di individuo ku naturalesa i nostalgia, un pasado idealisá, reflehando un deseo pa kontrarestá kambionan teknológiko i sosial rápido.